Joel Kontinen
Monien uskontojen jumalat ovat etäisiä hahmoja, jotka eivät juurikaan puutu luomakunnan tapahtumiin.
Kristinusko on poikkeus: se ilmoittaa Jumalan, joka tuli maan päälle elääkseen ihmisten rinnalla. Jeesus sai profeetallisen nimen Immanuel, 'Jumala meidän kanssamme' (Matt. 1:23). Hän samastui täydellisesti ihmiskuntaan. Hän syntyi pienessä Bethelemin kylässä niin kuin profeetta Miika oli ennustanut satoja vuosia aiemmin (Miika 5:1).
Jeesus tunsi inhimilliset ongelmat ja vaikeudet. Hän tiesi, mitä nälkä ja jano ovat. "Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin" (Hepr. 4:15).
Jumalan Poika tuli sovittamaan ihmiskunnan synnin. Vanhurskas Jumala oli sanonut: "Synnin palkka on kuolema" (Room. 6:23). Jeesus kärsi kuolemasta säädetyn rangaistuksen Golgatan ristillä.
Mutta se ei ollut tappio: Hän voitti synnin ja kuoleman.
Miten Jeesuksen kuolema vaikuttaa meihin? Siitä ei ole meille mitään hyötyä, jos emme usko. Apostoli Paavali sanoi: "Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa" (Room. 5:1).
Avainsana on usko. "Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen" (Joh. 1:12). Usko on ikuisen elämän edellytys.
