Kristinuskon mullistavat arvot

Karl Anton Hickelin muotokuva William Wilberforcesta (1759–1833), Public Domain.





Joel Kontinen

Kristinusko on ainutlaatuinen. Se eroaa kaikista muista uskonnoista radikaalin, mullistavan sanomansa vuoksi. Se ei ole pelkkä ideologia muiden joukossa. Vaikka useissa uskonnoissa on jonkinlainen moraalikoodi, Jeesuksen Kristuksen perustama uskonto muuttaa ihmisen, joka uskoo Häneen. Kuten apostoli Paavali kirjoittaa 2. Korinttilaiskirjeessä (5:17-18):

"Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran."

Kristinusko ei muuta vain yksilöitä. Se voi myös muuttaa yhteiskuntaa. Kristitty poliitikko William Wilberforce (1759-1833) kampanjoi orjakauppaa vastaan ja saikin sen loppumaan Brittiläisestä imperiumista.

Pelastusarmeija ja monet kristilliset avustusjärjestöt ovat lievittäneet ihmisten aineellista kurjuutta. Kristinuskon muutos ei ole poliittista sanahelinää.

Kun apostolit Paavali ja Silas julistivat evankeliumia Tessalonikassa, heidän vastustajansa väittivät: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet, ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan." (Apostolien teot 17: 6-7).

Englanninkielinen New King James Version (NKJV) myös ilmaisee asian varsin värikkäästi: "These who have turned the world upside down have come here too."

Kristinusko ei keskity ihmisen tekoihin vaan siihen, mitä Jumalan Poika on tehnyt. Hän sanoi, että Hänen valtakuntansa "ei ole tästä maailmasta" (Johannes 18:36).

Jumalan valtakunta on mysteeri. Vuonna 1978 Donald B. Kraybill julkaisi kirjan The Upside-Down Kingdom.

Aikamme ihmisten on monesti vaikea ymmärtää valtakunnan arvoja. Valtakuntaa voitaneen kuvailla ilmauksilla jo nyt ja ei vielä. Valtakunta vaikuttaa jo nyt niissä, jotka ovat ottaneet sen Kuninkaan väitteet todesta. Mutta se ei vielä ole toteutunut koko laajuudessaan tässä maailmassa.

Ehkä juuri tämän vuoksi Jeesus opetti meitä rukoilemaan: "Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa" (Matteus 6:10).

Tulee aika, jolloin valtakunta perustetaan konkreettisesti maan päälle. Heprealaisten profeettojen muinaiset ennustukset toteutuvat: "Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa" (Jesaja 11: 6).

Uutiset kristinuskon kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja

Nicolas de Largillière, n. 1724: Voltaire, Public Domain. Voltaire ennusti kristinuskon pikaista kuolemaa.





Joel Kontinen

Kristinuskon viholliset ovat aikojen saatossa ennustaneet Jeesuksen Kristuksen perustaman uskon kuolemaa. Jotkut skeptikot ovat ilmaisseet varsin konkreettisia ennustuksia. Yksikään niistä ei ole koskaan toteutunut.

Ranskalainen filosofi François-Marie Arouet (1694-1778), joka tunnetaan paremmin kirjailijanimestä Voltaire, ennusti, että vuosisadan kuluessa hänen kuolemastaan Raamattu olisi unohdettu. Hän toivoi, että valistusaatteet syrjäyttäisivät kristillisen uskon. Mutta kun Voltairen kuolemasta oli kulunut 50 vuotta, hänen kodistaan tuli Geneven raamattuseuran päämaja, jossa painettiin Raamattuja.

Entinen neuvostojohtaja Nikita Hruštšov (1894-1971) lupasi näyttää viimeisen kristityn Neuvostoliiton televisiossa vuonna 1965. Kävi kuitenkin niin, että Hruštšovin maallinen taival päättyi ennen kuin Venäjän viimeinen kristitty ehti edes syntyä.

1970-luvulla Albanian yksinvaltias Enver Hoxha (1908-1985) väitti, että hän hallitsi maailman ensimmäistä täysin uskonnotonta valtiota. Myös hän osoittautui vääräksi profeetaksi. Nykyisin kymmenet lähetyssaarnaajat julistavat evankeliumia kaikkialla Albaniassa ja kirkot täyttyvät kommunismiin pettyneistä ihmisistä.

Kuultuaan kuolinilmoituksensa julkaisemisesta Mark Twainin kerrotaan sanoneen: "Uutiset kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja."

Näyttää siltä, että tämä pätee myös kristinuskoon. Ei se ole vieläkään kuollut ja kuopattu. Tämän ei pitäisi olla yllätys kristityille. Jeesus Kristus lupasi: "Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita" (Matteus 16:18).

Kun uskonnolliset johtajat vainosivat Jerusalemin apostoleja, nämä lainasivat rukouksessaan psalmia 2:

"Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan" (Apostolien teot 4:25-26).

Myös Voltaire, Hruštšov ja Hoxha pauhasivat ja ajattelivat turhia. He eivät kuitenkaan kyenneet tekemään loppua kristinuskosta. Usko, joka kääntää maailman ylösalaisin (Ap. t. 17:6), vaikuttaa ja tekee edelleenkin ihmeitä miljoonien ihmisten elämässä kaikkialla maapallolla.

Kävelikö Jeesus jäälautalla?

Ivan Aivazovsky (1888): Jeesus kävelee veden päällä. Kuva: Public domain.





Joel Kontinen

Joulu ja pääsiäinen vaikuttavat syvästi myös skeptikoihin ja ateisteihin. Miltei poikkeuksetta he julkaisevat uuden hypoteesin juuri ennen kristillistä juhlaa. Niinpä Jeesuksen perhehauta julkaistiin sopivasti ennen vuoden 2007 pääsiäistä. Vuonna 2008 israelilainen tutkija todisteli, että Mooseksen kokemus palavasta pensaasta johtui hallusinaatiosta.

Vuoden 2006 uutinen oli Jeesuksen kävely jäälautalla. Evankelistat Matteus (14:22-33), Markus (6:45-52) ja Johannes (6:15-21) kertovat Jeesuksen kävelleen Genessaretinjärvellä (Galileanmerellä).

Doron Not kollegoineen julkaisi Journal of Paleolimnology -lehdessä tutkimuksen, jossa he spekuloivat, että järvellä oli ohuita jäälauttoja, joita opetuslapset eivät nähneet mutta jotka auttoivat Jeesusta pysymään pinnalla.

Tutkijat myöntävät, että nykyisin järven jäätymisen todennäköisyys on käytännössä nolla. Veden lämpötila ei talvellakaan laske alle kymmenen asteen eikä ole mitään historiallista tukea sille, että vesi olisi jäätynyt. He spekuloivat joka tapauksessa, että järvellä saattoi Jeesuksen aikana olla paikallisia jäälauttoja.

Maailmanselitysmalli ratkaisee monesti tutkimustulokset. Kun tutkijat kiistävät yliluonnollisen mahdollisuuden, heidän on etsittävä luonnollisia syitä ihmeille - riippumatta siitä, miten epäloogisia tai jopa absurdeja ne ovat.

Lähde:

Nof, Doron, McKeague, Ian ja Paldor,Nathan. 2006. Is There a Paleolimnological Explanation for 'Walking on Water' in the Sea of Galilee? Journal of Paleolimnology 35:3, 417-439 (huhtikuu 2006).

Onko kristinusko ainutlaatuinen?

Jeesuksen hauta on edelleenkin tyhjä. Kuva: Phillip Benshmuel, CC BY-SA 4.0.





Joel Kontinen

Monet väittävät, että kristinusko ei ole ainutlaatuinen. Heidän kannattaisi ensi töikseen pohtia, kuinka monen muun uskonnon perustaja on noussut kuolleista. Yksi tapa väistää tämä kiusallisen itsepintainen kysymys on sanoa, ettei Jeesus noussutkaan haudasta.

Tämä argumentti sortuu tiedon puutteeseen. Jeesuksen historiallisuudesta on vankat todisteet myös ei-kristillisistä lähteistä. Esimerkiksi Josefus (37-100 jKr.), Tacitus (55-117), Suestonius (69-140), Plinius nuorempi (61-113) ja Lukianos mainitsevat joko Kristuksen nimeltä tai viittaavat ristiinnaulitsemiseen.

Kristinusko painottaa ihmisen vapaata tahtoa ja vastuuta. Vaikka jumalien lepyttäminen tunnetaan monissa uskonnoissa, kristinusko pitää syntiä persoonallisen Jumalan lain rikkomisena.

Uusi testamentti kuvaa syntiä esimerkiksi eksymiseksi (kr. planao ), tottelemattomuudeksi ( parakoe), pahuudeksi (poneria) ja maalin ohi ampumiseksi (kr. subst. hamartia , verbi hamaretano). Ihminen on vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan. Hän ei voi syyttää niistä vanhempiaan, opettajaansa eikä yhteiskuntaa.

Kristittyjen virheet eivät ole merkki kristinuskon huonoudesta. Elämme syntiin langenneessa maailmassa emmekä ole täydellisiä. Voisimme yhtä hyvin väittää, että Henry Ford oli sadisti aloittaessaan valmistaa autoja liukuhihnalta, koska maailmassa nykyisin kuolee satojatuhansia ihmisiä vuosittain ja automobiilit tupruttavat kasvihuonekaasuja taivaan tuuliin.

Skeptikot ovat syyttäneet katolista kirkkoa ja Lutheria juutalaisvainoista. Laitostuttuaan kirkko teki monia virheitä, mutta esimerkiksi antisemitismi syntyi pikemminkin kateudesta ja ahneudesta kuin uskonnollisesta vakaumuksesta. Roomalaiskatolinen kirkko kaiken lisäksi suosi keskiajalla latinaa jumalanpalveluksissa ja koska ihmisillä ei ollut Raamattuja, he eivät myöskään tienneet, mitä siinä sanottiin.

Jo kirkkoisien joukossa oli myös niitä, jotka kehottivat kristittyjä suhtautumaan juutalaisiin rakkaudellisesti. Jeesuksen opetus käy selvästi ilmi esimerkiksi Luukkaan evankeliumin jaksosta 9:51-56, jossa Hän sanoo, ettei Ihmisen Poika tullut kadottamaan vaan pelastamaan sieluja.

Vaikka Raamatussa onkin käskyjä, ne eivät ole osoitus siitä, että Jumala haluaisi kiusata ihmisiä. Liikenneonnettomuudet eivät ole osoitus siitä, että liikennesäännöt ovat huonoja vaan ainakin osaksi siitä, että sääntöjä ei noudateta.

Jumalan tunnusomaisin piirre on rakkaus. Agape, jumalallinen rakkaus, sai Hänet tulemaan "lihaksi", elämään ihmisten keskuudessa ja kuolemaan kaikkien puolesta.

Monen on vaikea käsittää, että rakastava Jumala voisi asettaa kieltoja ja myös rangaista niitä, jotka eivät tottele Häntä. Esimerkiksi Nooan ajan vedenpaisumus oli muistutus siitä, että Jumala on myös pyhä ja vanhurskas. Maallinenkin tuomioistuin yleensä rankaisee niitä, jotka rikkovat lakeja.

Vaikka kristinuskoon liittyy syviä mysteerejä (inkarnaatio, sovitus, ylösnousemus), se on myös rationaalinen. Se toimii. Usko ei ole sokea. Se ei ole hyppy tuntemattomaan, niin kuin Søren Kierkegaard väitti, vaan sillä on selvä kohde: Jeesus Kristus, joka antaa elämälle tarkoituksen.

Rooman valtakunta vainosi kristittyjä ja surmasi heitä tuhansittain. Kirjeessään keisari Trajanukselle (n. 112 jKr.) Plinius nuorempi tunnusti kristittyjen korkean moraalin. Heidän ainoa rikoksensa oli se, että he eivät suostuneet kumartamaan keisaria jumalana. Heitä vainottiin sen vuoksi, että he halusivat seurata Kristusta. He tiesivät, että heidän uskontonsa perustajan hauta oli tyhjä.