Joel Kontinen
Vaikka Richard Dawkinsin uusimman kirjan The Greatest Show on Earth suomennos onkin saanut yhtä mahtipontisen nimen - Maailman hienoin esitys - kuin alkuperäisteos, se tuskin saa muut kuin oikeaoppiset ateistit innostumaan evoluution ihmeistä.
Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka on kaikesta päätellen ihastunut kirjaan. Tämä ei ole ihme, sillä hän suhtautuu darvinistiseen evoluutioon yhtä kritiikittömästi kuin hengenheimolaisensa Richard Dawkins, joka on sentään ansainnut miljoonia puntia, dollareita ja euroja kiplingimäisillä tarinoillaan.
Eläkepäiviä viettävä Richard Dawkins turvautuu tapansa mukaan teologisiin argumentteihin pyrkiessään osoittamaan, miksi Jumala ei suunnitellut jotain elintä niin kuin Dawkins olisi halunnut.
Toisin kuin hän itse kuvittelee, Dawkins ei kuitenkaan ole kaikkitietävä. Jos ihmisen silmä olisi suunniteltu Dawkinsin haluamalla tavalla, sokeutuisimme tilapäisesti joka kerta, kun salamavalo räpsähtäisi silmiemme edessä.
Dawkins luottaa sutunnaisuuden voimaan. Hän myöntää, että luonnonvalinta ei suunnittele vaan "toimii satunnaisten muunnosten [mutaatioiden] kautta."
Richard Dawkins ei kuitenkaan tiedä, miten mutaatiot voisivat lisätä geneettistä informaatioita, jota ilman darvinistinen evoluutio ei voi toimia. Kun häneltä kysyttiin tätä, seurauksena oli pitkän pitkä hiljaisuus.
Dawkins ei vastannut kysymykseen. Hän yritti myöhemmin selittää, miksi hän ei osannut vastata, mutta silloinkin taisi muisti pettää.
Myös maailman hienoin esitys osoittaa lähinnä sen, että emme näe todisteita darvinistisesta evoluutiosta, koska niiden näkemisen edellyttäisi, että luopuisimme terveestä kriittisyydestä.
Dawkinsin kirjan suomeksi julkaisut Terra Cognita ansaitsisi vähintään huuhaa-pystin kirjavalinnoistaan. Tieteellisenä itseään pitävä pienkustantamo on lähinnä erikoistunut levittämään ateistien teoksia.
Lähteet:
Bergman, Jerry. 2000. Inverted Human Eye a Poor Design? Perspectives on Science and Christian Faith 52:18-30.
Vanhalakka, Vesa. 2009. Richard Dawkins sivaltaa todisteet tiskiin. Aamulehti 31. 12. 2009, B19.